Alkuun kaikki jumitti paikallaan, sillä vuokranantajamme oli lomareissulla ensimmäisen viikon ajan. Ilman todistusta siitä, missä tarkalleen asumme, ei muuttoilmoituksen teko kaupungintalolla onnistu. Sen vuoksi emme olleet virallisesti kaupungin asukkaita. Se puolestaan vaikutti siihen, etten voinut avata pankkitiliä. Pankkitilin avaamiseen vaadittiin, että asuinkunta on Saksassa, ja omanihan oli tuossa vaiheessa vielä Lohja. Ilman paikallista pankkitiliä taas ei ollut mahdollista saada puhelinliittymää avattua.
Rathaus eli kaupungintalo. |
Saatiin uusina kaupungin asukkaina alennuskuponkivihko paikallisiin yrityksiin. Ilmaisia kahveja eri kahviloissa, kukkia puoleen hintaan, alennusta rakennustarvikkeista sekä hotelleista, jne... |
Homma seisoi siis paikallaan aika pitkään, mutta alkuviikosta saatiin asioita eteenpäin. Vuokranantaja allekirjoitti asumistodistuksen, meistä tuli Neckargemündin asukkaita ja saksalainen pankkitili saatiin avattua. Tilin avaamiseen vaadittiin puolitoista tuntinen kokous, jossa asiakirjoja käytiin läpi ja allekirjoiteltiin. Hauskaa on, että maksamalla kymmenen euroa, minusta tuli pankin kultajäsen. Se tarkoittaa sitä, että pankkikorttini on kultainen ja sitä näyttämällä saa alennuksia lukuisista yrityksistä. Esimerkkinä Saksan versio Onnibussista antaa kaikista matkoista 10% alennuksen. Ihan hyödyllinen, sillä bussi kulkee koko Keski-Euroopan alueella. Alennus on jo ihan huomattava, jos lähtee reissuun Prahaan, Amsterdamiin tai vaikka Roomaan.
Sairasvakuutuksen saaminen on myöskin isompi homma, kuin osasin kuvitella. Prosentuaalinen summa menee suoraan palkasta ja jos sattuu olemaan työtön, on hinta 180 euroa kuukaudessa. Päädyttiin nyt siihen, etten ala tuota "vapaaehtoista vakuutusta" hankkimaan kuukauden vuoksi, sillä se vaatisi Suomesta pyydettäviä liitteitä ja pitäisi ilmoittautua paikalliseen työkkäriin. Jos joudun käymään lääkärissä, maksan sen itse. Ja jos jotain suurempaa tapahtuu, on kulujen korvaaminen jälkikäteen järjesteltävissä.
Sain tervetuliaislahjaksi flunssan, joten viimeiset pari päivää on mennyt pitkälti vuoteen pohjalla. Se ei sinänsä haittaa, sillä sää on ollut kovin sateinen muutaman päivän ajan. Ja oikeastaan parempi sairastaa nyt ennen töiden alkua. Pikku hiljaa aletaan olemaan voiton puolella, olo on jo paljon parempi.
Nalakin selvisi eroahdistuongelmastaan. Annettiin vielä jokunen päivä aikaa pikkuselle tottua uuteen kotiin ja harjoiteltiin yksinoloa pienin askelin. Nyt yksinolo sujuu hyvin. Seurattiin koiran käytöstä noin tunnin ajan Skypen välityksellä ja hetken omasta pedistä tarkailtuaan se nukahti. Täällä siis kaikki hyvin.
Viime viikkoisesta työhaastattelusta kerron toisessa postauksessa, haastattelun toiminnallinen osuus on nimittäin vielä suorittamatta...
- Annika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti