Hoitajien lakkopäivä

Torstaina Heidelbergissä lakkoiltiin yliopistoklinikalla hoitajien työoloista. Hyppäsin itse iltavuoroon, sillä niin moni ilmoitti jäävänsä tuona päivänä pois töistä. Työskentelen itse gastroenterologisella teho- ja valvontaosastolla, mutta lakkopäivänä henkilökuntaa oli alimitoitetusti, joten viereiseltä kardiologiselta teholta tultiin auttamaan meitä. 

Hoitoalan lakko ei koskenut palkkoja, mikä usein ensimmäisenä tulee mieleen. Heidelbergin yliopistoklinikka maksaa suuhteellisen hyvin työntekijöilleen. Itselleni suuri yllätys oli, että jopa opiskelijoille maksetaan työharjoitteluista reilu tuhat euroa kuukaudessa. Suomessa kun koulut maksavat harjoittelupaikoille kiitoksena opiskelijoiden opettamisesta. 

Lakon tavoitteena oli saada lisää työvoimaa. Osastoilla mennään usein minimi miehityksellä ja monilla osastoilla on öisin vain yksi hoitaja. Näinhän se Suomessakin on, joten ihan tuttua.

Menin hakemaan välipalaa kahvilasta ja satuin kävelemään ulko-oven ohi. Mielenosoitus oli käynnissä ja melu oli aikamoinen. Väkijoukon edessä juontaja huusi mikrofoniin ja villitsi ihmisiä. 

Koko sairaalan toiminta oli lakkopäivänä minimissä ja esimerkiksi kaikki suunnitellut leikkaukset olivat siirretty toiselle päivälle. Osastomme työntekijät liimasivat paitoihinsa tarrat, joissa luki: "Hätä vuorossa, tuen lakkoa." Ihan hauskaa oli nähdä tuo mielenosoitus, tässä vielä linkit pariin videoon.

Video1
Video2
- Annika 

Ex tempore reissu Frankfurtiin

Kävin tossa yksi päivä ihan yllättäen Frankfurtissa pyörähtämässä. Mun hyvä ystävä oli käymässä perheensä luona Frankfurtissa, joten päädyin itsekin sinne yökylään. Bussimatka kesti noin tunnin ja ensimmäinen ajatus perille päästyä oli wow. En ole ennen käynyt aivan Frankfurtin keskustassa, jollei nopeaa junan vaihtoa lasketa. Kaupunki oli niin iso ja rakennukset korkeita. 

En ottanut hirveästi kuvia, jotenkin unohtui kokonaan. Oli kiva päästä taas vain höpöttelemään suomeksi. Käytiin vähän shoppailemassa ja ulkona syömässä. Etsittiin aika pitkään mieluista ruokapaikkaa, mutta samalla näimme aika paljon keskustaa. Ehdottomasti kaupunki, johon aijon mennä uudelleen! 

Illalla mentiin sitten Frankfurtin lähikylään Pihliksen perheen luoksi yöksi. Oli ihana päästä syömään taas Suomiruokia, kuten ruisleipää. Loppuilta vietettiin rauhallisesti sisällä tietokoneen äärellä suunnitellen tulevaa Alppireissua. 

- Annika

Sneak preview

Käytiin Petruksen kanssa tossa yks päivä sneak preview- elokuvissa. Lippu maksaa vain kuusi euroa, mutta elokuva on täysin yllätys. Yleensä elokuvat ovat suhteellisen uusia ja sneak preview- katsojien tehtäviin kuuluukin arvioida leffa. Arvosteluiden perusteella voidaan päätellä elokuvan suosiota, kun se vihdoin julkaistaan.

Mun saksan kieli ei vielä ihan riitä dubatun elokuvan tai ohjelman ymmärtämiseen ja muutenkin pidän dubbausta jotenkin äärimmäisen häiritsevää. Onneksi Suomi on niin pieni maa, että ohjelmat tulevat usein alkuperäiskielellä, onneksi. Käynkin täällä aina vain elokuvissa, jotka näytetään alkuperäiskielellä. Jotain animaatiota voisinkin mennä katsomaan saksaksi, silloin ei dubbaus häiritse ja kielikin on ehkä helpompaa.

Alkumainosten jälkeen saliin saapui elokuvateatterin työntekijä juontamaan ja toivottamaan kaikki tervetulleiksi. Aluksi kerrottiin, minkälaisen vastaanoton viime viikon sneak preview sai katsojilta. Yli puolet katsojista piti elokuvaa huonona. Ajattelin, että kuulostaapa lupaavalta. Ennen elokuvan nimen paljastamista, kerrottiin sen Imdb arvostelu sekä päänäyttelijät. 

Meillä kävi onneksi hyvä tuuri elokuvan suhteen. Katsoimme elokuvan Three Billboards outside Ebbing, Missouri. Katsoin netistä katsojien arvostelun ja yli 85% piti elokuvaa hyvänä. Musta kiva idea, menen varmasti uudelleen.

- Annika

Dossenheim

Blogin puolella ollut hiljaiselo johtuu siitä, että on ihan yksinkertaisesti ollut niin hirveä kiire ja koko ajan tekemistä, ettei kirjoittamiseen ole jäänyt aikaa ja oikeen energiaakaan. Meidän muutto oli kaiken kaikkiaan tosi hektinen. 

Saavuin muutama päivä ennen uuden vuoden aattoa Saksaan ja menimme suoraan hotelliin, sillä vanha asuntohan oli jo luovutettu. Muuttoa organisoitiin hotellista käsin, samalla piti käydä töissä. Onneksi löydettiin hotelli alle sadan metrin päässä uudesta asunnosta. 

Muutaman yön jälkeen pääsimme vihdoin itsekin muuttamaan, sillä tavarathan veimme jo hyvissä ajoissa ennen joulua, kiitos entisen vuokralaisen. Muuttopäivänä kävimme hakemassa tavaratalosta peitot ja tyynyt, sillä asuimme ennen kalustetussa asunnossa, emmekä siis vielä omistaneet niitä. Veimme tyynyt ja peitot juna-aseman säilöön, Petrus muutti hotellilla odottavat tavaramme uuteen asuntoon, ulkoilutti koiran ja kävi kaupassa. Itse jouduin olemaan iltavuorossa, ja hain sitten nuo petivaatteen juna-asemalta kotimatkalla. Elettiin vähän minuuttiaikataululla, mutta jotenkin ihmeen kaupalla saatiin kaikki onnistumaan.

Nyt olemme asuneet uudessa asunnossa reilu viikon ja ollaan kyllä tosi tyytyväisiä. Tilattiin netistä heti pari mattoa ja patja. Vanhalta vuokralaiselta saimme sängyn ja sohvan. Loput huonekalut  haimme viime viikonloppuna vuokraamallamme pakettiautolla. Osa saatiin kavereilta ilmaiseksi, osa löydettiin netistä. Laitan tännekin kuvia sitten, kun tavarat ovat paikallaan ja ollaan asettauduttu kunnolla. 

Lauantaina Baden-Württembergissä eli osavaltiossa, jossa asun, oli pyhäpäivä, joten kaikki kaupat olivat kiinni. Onneksi asumme niin lähellä osavaltion rajaa, että Hesseniin eli viereiseen osavaltioon, ei ole paljoa matkaa. Yhden huonekaluista haimmekin Hessenistä, joten pääsimme onneksi myöskin suuremmille ostoksille, nyt kun kerta oli auto, millä kuljettaa tavarat kotiin.

Dossenheimkaan ei kuulu varsinaisesti Heidelbergiin, vaan on oma kylänsä, vaikka sijaitseekin ehkä neljän kilometrin päässä keskustasta. Muutto lyhensikin työmatkaani niin, että aamuisin saan nukkua noin kolme varttia pidempään. Asuntokin on ihan juna-aseman läheisyydessä, kuitenkin melualueen ulkopuolella.

Kylässä on 12 000 asukasta, mutta silti siellä on poikkeuksellisesti kolme juna-asemaa tai ratikkapysäkkiä, mitä nyt ovatkaan. Alueella on muun muassa seitsemän päiväkotia, neljä kirkkoa ja jopa uimahallikin. Koska Dossenheim sijaitsee tasamaan lisäksi osittain vuoren alarinteillä, on se myöskin suosittua viinialuetta. 

- Annika

Joululoma

Sain joulun ajalle mukavasti kahdeksan päivän vapaan, joten pääsin käymään Suomessa. Tuntuu, että viikko oli niin täyteenahdattu ja aikataulutettu, että kaikkea on mahdoton tähän kirjottaa. 

Oli ihana päästä käymään kotona, vaikka maksoinkin itseni ihan kipeäksi lentolippujen suhteen. Se oli kuitenkin sen arvoista ja nautin joka hetkestä. 

Muutamia asioita kaipasin Suomesta ertyisesti.

• Lumi. Halusin kovasti, että jouluna maa olisi ollut valkoinen, sillä lumi on täällä harvassa eikä siitä kukaan nauti, vaan alkaa hirveä valitus. Sää oli kuitenkin valitettavasti pääosin plussan puolella, mutta kyllä lunta kuitenkin aina jostain löytyi.
• Karjalanpiirakat. Vitsi, että oli tehnyt mieli karjalanpiirakoita jo monta viikkoa. Heti saapumisen jälkeisenä aamuna marssin Prismaan ja ostin piirakoita koko viikolle. En tietenkään vetänyt asiaa yhtään yli.
• Sauna. Oli ihana päästä saunomaan, sillä täällä saunoja on vaan ani harvassa ja niistä saa pulittaa hyvän summan. Läheisessä uimahallissa uiminen maksaa neljä euroa, mutta jos saunomaan haluaa, maksaa lysti yhteensä kympin. Ei mikään mahdoton summa, mutten silti aijo ottaa tavaksi.
• Takkatuli. Tuntuu, että palelen aina, joten kotoisaa lämmintä takkatulta tuli ikävä. Mutta vaikka itse nautin takan lämmöstä, taisi Nala nauttia siitä vieläkin enemmän.
• Auto. Kuulosyaa ehkä oudolta, että kaipaan Saksassa autoilua. Liikun täällä pääsääntöisesti paikasta toiseen julkisilla ja autolla ajaminen pitkästä aikaa oli tosi vaputtavaa. Kun vuokrasimme täällä auton yhdeksi päiväksi muuttoa varten, tuli silloinkin jo tosi kotoisa olo.

Viikon aikana vietin paljon aikaa perheen kanssa ja yritin tavata paljon ystäviä. Kaikkia en kuitenkaan valitettavasti ehtinyt näkemään, mutta ensi kerralla sitten! Aikaa kului jouluvalmisteluihin ja viimeisiin ostoksiin sekä muutamiin ihaniin metsälenkkeihin. Aattona kävimme haudoilla ja vietimme aikaa suvun kesken. Joulupäivän olin perinteisesti serkkujen kanssa. Saunottiin, pelailtiin ja syötiin hyvin. Tapaninpäivänä syötiin vielä suvun kesken. Ennen takaisin lähtöä ehdittiin myös nähdä vaihtarityttöjen kanssa ja kävin muutaman tunnin ratsastusmaastossa.

- Annika